Voi kevät!
Kevään vauhti huumaa, maisemat muuttuvat yhdessä päivässä ja ilmaiskonsertteja kuulee jo puista🐦🐦. Auringon voima on käsittämätön.
Remontoidessa taloa en ole ehtinyt paljoa hoitaa kasveja. Kaunis oliivipuu vetelee viimeisiään. Sanotaan, että oliivipuut pudottavat lehtensä talvella ja se on ok. Meidän kauniissa puussa on enää yhdessä oksassa vähän lehtiä ja muut oksat ovat riihikuivaa oksistoa😉. Ihme saa tapahtua, jos vielä toipuu talvesta.
Mutta ei hätää, näissä ruukuissa on nyt multaa ja siemeniä. Oikein muovikelmulla varjelen kosteutta ja vein auringon kavereiksi. Trooppiset sateetkin olen luvannut tällä uudella suihkupullolla.
Hartaasti toivon, että vaivannäköni palkitaan ja saan esitellä eksoottiset kasvini jossain kohtaa. Oliivipuun siemeniä on myös vedessä odottamassa heräämistään ja multaan pääsyä. Toivon, että näin toimimalla minusta tulisi uskollisempi puutarhuri ollessani mukana kasvuvaiheiden alusta asti👶. Avokadopuu on tästä esimerkkinä, sillä on tarina, kuten myös saamillani oliivipuun siemenillä 🙏.
Pääsisäänkäyntiä tehdään viikonloppuisin. Nyt se on saanut koolauskoloihinsa yhteensä 200 mm selluvillaa. Tämän päälle on laitettu tuulensuojapaperia ja taas tuttua Sitko-teippiä. Ennen seuraavia pintoja asennetaan sähköjohtoja.
Näitä tehdaspuhtaita, mutta työmaalla likaantuneita ikkunoita katsoessa ajatus vaeltaa jo ikkunanpesuihin ja verhoihin. Ikkunat ovat sievät, sisäpihalle avautuvat, joihin riittää kevyet verhot.
Kevät antaa voimia arki-iltoihin valoisuudellaan. Nikkaroidaan vielä puuttuvia listoja, maalataan ja nautitaan uusista täysin valmiista kohdista. Ikkuna-ja ovimäärä on talossa huikea, viimeistellään huone kerrallaan.
Suurin osa paneelikatoista sekä katto-ja karmilistoista on nyt pelastettu. Toivotaan, että ne saavat jatkaa vanhaa tarinaansa. Puun tarinaa, alkaen 1800-luvulta.
Alakerran aiemmat karmilistat olivat kapeat ja ruiskumaalatut, näyttäen ilmeettömiltä. Nyt tilalla on profiloitut, pensselillä maalatut ja jiiratut listat.
.
Totean taas uudelleen sen, mitä olen aiemminkin kirjoittanut. Kun listat puuttuvat huoneista, on se hyvinkin häiritsevää keskeneräisyyttä. Kun ne ovat paikoillaan, käyt katseellasi niitä ihailemassa alituiseen, kunnes totut rauhoittavaan ja viimeisteltyyn näkyyn ja ajattelet niiden olleen aina näin.
Tänne myös meidän viikon tärkein juttu. Tämä ihana ystävämme täytti perjantaina kymmenen vuotta. Suurta iloa ja kiitollisuutta, ehkä vähän haikeuttakin tuntien jatkamme yhteistä kaunista matkaa. Kiitos Amos💛!






















Kommentit
Lähetä kommentti