Tapettikerroksia sadan vuoden ajalta

 Melkoinen aikamatka melkeinpä sadan vuoden taakse! Osa seinistähän jää pinnoiltaan edelleen koskemattomiksi uusien materiaalien alle, joten näitä tapettikerrostumia jää seuraavillekin sukupolville ihmeteltäväksi tai vain  omaan arvoisaansa rauhaan.

Tapetit myötäilivät selvästi eri aikakausille tyypillisiä virtauksia.

Moneen kysymykseen kun nykyään saa ohjeita netistä, niin tämänkin löysin sieltä erään restaurointialan opiskelijan opinnäytetyöstä. Tapettikerrokset saa irtoamaan toisistaan kastelemalla ne sumutinpullolla ja jättämällä ne kostean sanomalehden kanssa muovipussiin. Menetelmää kutsutaan kosteuskammioksi.   Suihkuttelin niitä aina välillä muutamien tuntien välein. Tämän jälkeen irroitin niitä toisistaan, kuivattelin vähän ja laitoin painon alle suoristumaan. Kuvasin niitä vanhimmasta uudempiin. Joku tapettikerros oli niin ohut, etten amatöörinä niitä saanut siististi toisistaan irtoamaan. Aivan viimeisimpiä tapetteja en myöskään tänne laittanut.

Osa tapeteista irtosi mekaanisesti ja osa ihan suoraan kostuttamalla.

Tämä sinertävä tapetti on ollut alimmaisena alakerran tulevassa olohuoneessa. Eli sinisissä tunnelmissa on tämän huoneen historia todennäköisesti alkanut. Sävyt ovat olleet ensimmäisissä tapeteissa varsin tummia, jopa vähän synkkiäkin. Päällimmäiset kerrokset ovat paljonkin vaaleampia ja pienikuviollisempia. 

Yläkerrasta löytyi nämä tapetit.