Vuoden kohta vaihtuessa, muistellaan kulunutta talon vuotta. Kun tällaisia isoja projekteja tekee muun työn ohella, tuntuu, että työt etenevät hitaasti, vaikka kiirettä ei olekaan. Ainakin tekijöille tekee hyvää katsoa aikaa taaksepäin. Suojelukohteen kunnostuksen loppusuoralla ollaan menossa, vähän aikaa nautitaan vielä tästä matkasta🙏.
Tammikuussa aloitettiin alakerran uudesta kohdasta nousu yläkertaan. Tammikuun lopussa oli kulku perillä. Portaiden uusi kulku vaati tilaa alakerran tulevasta työhuoneesta ja siksi ikkunaa kavennettiin.
Askelmat odottelevat vielä viimeistelyjä altapäin. Näin askelmat saadaan yhtä siisteiksi päältä ja alta.
Talvi oli armollinen, lumitöiden määrä oli vähäistä. Kaunista ja valkeaa kuitenkin oli aina välillä.
Helmikuussa yläkerran saunan ja kylpyhuoneen betonilaatat saivat lähteä timanttileikkurin avulla. Tämä vaihe oli varsin ruma ja sotkuinen. Tässä kohtaa kuitenkin tilojen uudelleen muokkaus alkoi konkretisoitumaan. Huoneiden käyttöjä ja kulkuja muutettiin.
Ex-sauna
Ex-kylpyhuone
Maaliskuussa valmisteltiin pintoja, erityisesti kattoja maalauskuntoon.
Tämä alkuperäisten pintojen peittäminen erilaisin levyin teettää niiden poistamisen myötä paljon työtä. Naulojen, niittien, ruuvien määrää voi vain arvailla.
Maaliskuussa seinät saivat arvopaperia seinään😉 Taloon asennettiin hengittäviä materiaaleja, ilmansulkupaperia teipityksineen pitämään tuulet poissa, mutta sisäilman terveellisenä.
Jätettä syntyi, jota viskasimme yläkerran kylpyhuoneen ikkunasta pihalle😀.
Huhtikuu oli pyhitetty Leijona-levyille. Kuormia haettiin uskollisesti sitä mukaa kun levyt löysivät paikkansa seiniltä.
Tämän kerroksen jälkeen oli Ritola&Pihlgrenin makulatuuritapetin vuoro, joka toimii pohjatapettina varsinaiselle tapetille.
Huhtikuussa talo odotti värejä pintoihinsa, luonnossa niitä jo oli tarjolla.
Luonto osaa ihmetyttää yhtäkkisillä esityksillään.
Toukokuussa yläkerta sai maalia kattoihinsa ja aina rinnalla tehtäviä muita tehtäviä juttuja mm. sähköjohtojen vetämistä suunnitelmien mukaan.
Toukokuu antoi jo lupausta kesästä.
Kuten alakertaan, päätimme vuokrata yläkertaankin parkettihiomakoneen. Käsin vanhoja lattioita on aivan mahdotonta lähteä hiomaan. Vanhan maalin poistaminen vaatii järeitä työkoneita.
Tämän jälkeen pellavaöljymaalin maalaaminen oli kuin juhlaa 🎉.
Kesäkuu toi väriä ja kuvioita seiniin.
Ja kukkia pihalle
Heinäkuussa muutettiin taloon kokoaikaisesti. Enää vain me kaksi ja 🐕🐈.
Tässä kohtaa siirryttiin pihalle kuukaudeksi. Tehtiin parvekkeita ja sisäänkäyntiä, kärrättiin hiekkaa ja tehtiin omia polkuja. Istutettiin vähän puustoakin lisää.
Jatkamalla lauta-aitaa ja siirtämällä väliaikaisistutuksessa olleet tuijat oikeille paikoilleen saatiin pihaan lisää ympärivuotista suojaa.
Muistoihin jäivät kuumat päivät, jotka laittoivat aloittamaan työt varhain, jotta jaksoi.
Elokuussa vanha parveke aloitti uuden entisaikoja kunnioittavan aikakauden.
Toivotaan, että rautakaiteita parveke ei enää saa reunoilleen.
Vanha parveke sai kaveriksi alapuolelleen pienen parvekkeen.
Syyskuussa yläkerran aula sai uudet hengittävät eristeet. Tämä vaihe oli myös varsin sotkuinen, ja vähän ankeakin näin jälkeen päin muistellessa.
Lokakuussa kylpyhuone muuttui turvalliseksi kulkea. Kaikkein epäilevämmällekin💛.
Lokakuussa jatkui tapetoinnit ja maalaukset rinnalla. Ovia kunnostettiin. Loputkin muurin seinät saivat värinsä.
Ja silloin vähän jo sisustetttiinkin.
Marraskuu toi putkimiehet ja yläkerta sai kodikkaan lämmön.
Ja talo sai ansaitsemansa puuovet pääsisäänkäyntiin.
Joulukuussa rappusia ja aulaa viimeisteltiin. Ja Amos sai uuden ja mieluisan ruoka-aitan mittasuhteiltaan oikeankokoisella saavilla🐶😉.
Yläkerran aula sai puupaneelin kattoon ja samaa Uulan Kookos-maalia päällensä kuten vanhoilla kattokavereilla muissa huoneissa.
Joulukuu toi lisää valmiita kohtia taloon. Pieni lampunvarjostinkin syntyi taas vanhoista tapetin paloista.
Joulukuu tuo myös sähkömiehen, jolloin kauan odotetut valot syttyvät sisälle ja ulos. Valaisimet ovat odottaneet kauan, kuten mekin. Tämänkaltaisten vanhojen valaisimien kuljettaminen ja säilyttäminen tuo haastetta. Irronneiden kristallien paikalleen laitto odottaa kärsivällistä. Ne kun lähtivät irti jo melkein lampun ostovaiheessa.
Kaksi vuotta olemme liikkuneet pihalla ilman ainuttakaan valoa. Ulkovalaisimet ovat odottamassa talon ulkoseinissä syttymistään🌟. Peltikaton maalia on päällä, joten pitäisi sointua hyvin kokonaisuuteen😉.
Levollisin mielin kohti uutta talon vuotta, hyvässä seurassa💛💛. Talon kunnostuksen tarina jatkukoon!
Kommentit
Lähetä kommentti