Uusi ulko-ovi on paikoillaan!

 Talossa on nyt uusi  pääsisäänkäynnin ovi! Talo sai ansaitsemaansa kauneutta, arvokkuutta, suojaa ja turvaa.  Täyspuisissa pariovissa on  Uulan vihreää Kaisla-väriä. Kaikissa kohteissa, joita olemme remontoineet, olemme valinneet ulko-oven väriksi valkoisen. Tämä on ensimmäinen kerta kun rohkenimme valita  värillisen oven. Olemme erittäin tyytyväisiä valintaamme kaikin puolin.

Oven tarinasta muutama kuva. Talon ostovaiheessa ovet näyttivät tältä. Tälläkin puolella taloa oli kaksi ovea, yhteensä alakerroksessa oli viisi kulkua eri asukkaille. Nämä ovet olivat huonokuntoiset ja kylmät, eivätkä kovin kauniit mielestämme. Näiden kierrätystä emme nähneet mahdollisina. 

Pääsisäänkäynnin korjausvaiheiden ajan autotallin varasto-ovi toimitti ulko-oven virkaa. Ovi  toimi moitteettomasti ja oli hyvä väliaikaisratkaisu, koska monenlaista tavaraa ja materiaalia on kuljetettu sisälle ja ulos tästä. Uudet pariovet olisivat olleet lukuisia kertoja vaarassa. Tuulensuojalevykin kesti mainiosti aukossa, vaikka talitiaset sitä jo vähän tutkivatkin😊.

Tämän tyyppisissä ovitilauksissa toimitusajat ovat pitkiä, mutta ovi tuli juuri sopivasti ennen hyytäviä kelejä ja tuiskuja. Näitä kun ei ihan muutamassa minuutissa asenna lukkoineen päivineen. 

On aina mullistavaa, kun taloon tulee muutoksia oviaukkkoihin, niitä muutetaan tai levennetään tms. Ihan taisi talokin ihmetellä, että mitä nyt taas tapahtuu.

Peräkärrymme oli kuin suunniteltu ovien kuljetukseen. Oli myös huomattavan hienoa, että säätiedotus piti paikkansa ja ovet välttyivät kastumiselta ja pieni suojaus riitti kuljetukseen.

Ovet ovat molemmilta puolilta aivan yhtä kauniit.

Samalla matkalla ovi sai ovenkahvansa, vanhojen talojen kunnostajien "karkkikaupasta eli Domus Classicasta. Valikoima on huikea ja innostava ja on ilahduttavaa löytää monenlaista, joita omasta vanhasta talostakin  löytyy alkuperäisenä versiona. Upeaa uustuotantoa, kunnioitus huokuu entisaikojen suunnittelijoille ja tekijöille. 

Yläkerran työhuoneen yhdestä  nostettavasta sivuikkunasta puuttui ikkunasolki, täältä sen helpolla löysi.

Yläkerran parvekkeen ovi on päässyt myös paikoilleen ja työhuone ei enää näytä verstaalta. Elokuussa otin wanhan parvekkeen oven haasteen vastaan. Yhtään lasia en rikkonut, josta olen ylpeä. Ovi on saanut rauhassa kuivatella puukittejä ja maaleja ja totuttelee taas kylmenevään ulkoilmaan kesällä tehtyjen  parvekkeen kaiteiden kanssa.

Oli  ilo työstää kovia kokenutta ovea. Muutoksen tekeminen ja oven huonokuntoisuus  vei niin  mennessään.

Molemmat ovet saavat vielä vuorilistat, toinen ovikellon kaveriksi ja kenties kranssitkin🍃🍁🍃🍁🍃.

Taisi olla joku lapetila, josta ostovaiheessa löysimme tämän vaatenaulakon. Malli on hyvin perinteinen, varmaan löytyy useimmista vanhoista taloista. Toinen oli ulkovarastossa niin hajonneena, että sitä ei voinut mitenkään pelastaa. Mutta tämä jatkaa toimessansa, voi vaikka vierashuoneessa ottaa yöpyjien vaatteita kantaakseen. Pesuille tämäkin  pääsi, kalkkivärejä ja vahaa sai päällensä. Alkuperäiset koukut olivat kovin ruosteessa. Liottelin niitä erilaisissa liemissä, raaputtelin ja hioin, mutta ruoste oli tullut jäädäkseen. Laitoin kokeeksi  päällä metallimaalia. Nyt pitää  testata että, metallimaali pysyy varmasti pinnassa😉.

Yläkertaa tapetoidaan, keltainen leviää ja tuo tilaan aurinkoa🌞. Sanbergin Lyckan tuo marraskuulle suorastaan iloa!

Ulkona aurinko näyttäytyy harvemmin, mutta luonnolla on muitakin kauniita esityksiä tarjolla, kuten tämä hätkähdyttävä  sumuaamu.

#hirstalo#suojelukohde#puupariovet#uula#pellavaöljymaali