Villoituksen syyskuu

 Syyskuu on kulunut talossa pääasiassa yläkerran eristystöiden parissa. Yläkerran aulan seinät ja katto lämpiävät alue kerrallaan. Eri levyisiä ekovillapaloja on sahailtu ja kiinnitetty helppoihin ja vähän haasteellisempiin koolausväleihin. Kaikki seinät ja katot eivät ole lähestulkoon yksinkertaisia vanhoissa taloissa. Tästä syystä vanhat talot ovatkin juuri niin mielenkiintoisia. Työ on kevyttä, mutta suojavälineet tekevät siitä vähän hankalaa. Maski painaa kasvoja, suojalasit höyrystyvät herkästi ja kasvoille tulee kuuma. Myssyäkin  on syytä pitää, ettei hiukset harmaannu😉.

Talon  yläkerta on ollut viileää tilaa nyt jonkin aikaa alakerran putkien uusinnan  jälkeen. Vanhat patterit on poistettu ja vain siirrettävä sähköpatteri ja puhallin ovat  antaneet väliaikaista lämpöä. On huomattavan upeaa saada alue nyt vaihe vaiheelta lämpimäksi ennen talven viimoja. Kun eritystyöt on saatu valmiiksi, on yläkerran vuoro saada uudet patterit. Putki-ja sähkömiesten aika on lähellä.

Ekovilla koostuu pienestä paperinkeräyssilpusta, jota on helppo sahata. Välillä sahaan osuu kirskahtava muovinpala, mutta kaiken kaikkiaan tuote on sitä mitä sen luvataan olevan. Entisaikojen sanomalehtilöydöt sahanpurueristeiden joukossa ovat mielenkiintoisempia, mutta tulee tästäkin sentään jotain hetken eristäjää kiinnostavaa, kuten tämä pikkiriikkinen seteli😊 tai karkkipapereita.

Työn ääniä on nyt vähän, joten joiltakin rentoutuminen tiloissa onnistuu vaivatta.

Aulaa on nyt helppo hahmottaa, samoin tulevaa kylpyhuonetta. Kylpyhuone sai viikonloppuna jo oven😀,  talon oman kierrätysoven. Alta paljastuu kohta alkuperäinen paneeliovi, vaikka kovin nyt laakaovelta näyttääkin, kahvakin niin lerpallaan.😄

Siellä se meidän tuleva kylpy-pyykinpesuhuone jo pilkottaa. Ihan vielä ei pyykkikonetta sinne kannata viedä😉. Lapetiloille tehdään kohta uudet seinät ja kylpyhuone saa muotonsa.

Kuvassa näkyy pieni, harmaa  neulottu lankapallo, ampiaistenkarkotin. Sain tämän ystävältä, joka teki niin taidokkaan pallon, pienine pinnalla olevine ampiaiseen, että saimme koko kesän olla yläkerrassa rauhassa töissä. Alkukesästä kävi kaksi ampiaista tiedustelulennoilla eivätkä koskaan palanneet. Kertoivat taatusti muille tilan olevan jo täysin miehitettynä🐝🐝🐝🐝😄.

Kuvassa alkukesän kuva parvekkeesta ja parvekkeen alkuperäinen ovi. Ovi on nyt muutaman viikon sisällä korjattavana. Ovi on kaunis vanhoine välkehtivine laseineen. Tähän piti tulla uusi ovi, mutta toisin kuitenkin päätimme. Korjaamme alkuperäisen oven kykyjemme mukaan. Parvekkeen toinen ovi on jo kesällä korjattu, nyt vain tämä julkisivun puolelle näkyvä pinta entisöidään. 

Ovi on kaukaa kaunis, mutta läheltä katsottuna huutanut apua jo monta monta vuotta.

Olin jo kauan odottanut aikaa, kun saan poistaa nämä pehmenneet, saunamaiset  paneelilaudat. Ovi teki uskomatonta yhteistyötä kanssani, kaikki paneelit irtosivat sovinnolla, samoin pehmenneet ikkunaristikkopuut. Ihan kuin ovi olisi odottanut pelastamistaan 😉 Ikkunaristikoita oli joskus korjailtu jollain muovimaisella massalla ja osa ristikoista oli täysin pehminnyt  ja tuhoutunut. 

Vanhassa talossa ennallistamisessa kokee nöyrää ihmetystä kuinka entisaikojen materiaalit voivatkaan kestää vuosikymmeniä. Tämä ovi on ottanut järven tuulta, sateita, lumipyryjä ja paahtavaa aurinkoa vastaan kohta sata vuotta! Siellä se on odotellut hissukseen, että vähän pidettäisiin huolta.

Nyt  kaikki tarvittavat  kohdat ovat saaneet pellavaöljykittiä. Pehmenneet kohdat uusitaan ja maalin aika on parin viikon sisällä. Samalla parveke saa uudet vuorilaudat oven ja ikkunoiden ympärille.

Työ herätti eläinkunnassakin kiinnostusta, ihan rottaystävän kanssa tultiin paikalle😁.  Ja kuten kuvasta näkyy, ei työhuone etätöihin vielä sovellu vähään aikaan, ehkä parin kuukauden päästä. 

Jos lopuksi yhden vanhan esineen tarinaa.Tämä pieni puukehikko oli heitettynä kaatopaikan puukasaan, josta tehdään puumursketta. Tämän kun ei hennonnut tapahtua, otin sen meille asumaan😉, pääsi pesuille, sai taas kalkkimaalia ja vahaa päällensä ja pehmusteita mitä talosta löytyi. Tästä kiitollisena on luvannut antaa aina jaloille huilipaikan, kun on tauon  paikka😊

Satulavyöt antavat tarvittavan tuen, -jaloille.

Uskollinen vanha ompelukone kirjoili oikein brodyyrin reunaan.

Siinä jo ensimmäinen lepuuttelee jalkojansa. Taidan esitelläkin hänet instan puolella seuraavaksi😉.

Jatketaan hapekasta ja raikasta syksyä yhdessä ihmeellisen luonnon kanssa🍁🍂🍁🍂🍁🍂🍁!

#pellavaöljykitti#ovenkunnostus#hirsitalo#ekovlla#remontointi