Kaikenlaista, monenmoista

Yläkerrassa puuhat jatkuvat. Vieras-ja työhuoneen maalatut lattiat ovat nyt saaneet kuivua ja kovettua rauhassa pari viikkoa ilman mitään tavaraa. Maalin lopullinen kovettuminen kestää yleensä kuukauden, myös Uulan pellavaöljymaalien.  Lattiassa on kauniita elämän jälkiä kertomassa tarinaansa. Laudat ovat pysyneet sadan vuoden ajan tiiviisti toisissaan kiinni. Kuvassa maali kiiltää vielä hetken varsin paljon, mutta himmenee kuivuessaan, kiiltoluokaksi on täälläkin on valittu  puolihimmeä.

Käydään pikaiseen välissä ulkona.

Vihreys kiertää taloa. Puut ja pensaat eivät säästele lehdissään eikä ruoho korsissaan. Kaikki kasvaa nopeasti. Ruohonleikkurilla voisi😃 ajella päivittäin.

Syreeni ja alppiruusu kukkivat. Näytöksiä on nyt pihoilla, puistoissa ja katujen varsilla meille kaikille.

Myös "ystäväni" vuohenjuuri on oikein voimissaan siellä missä saa hetkenkin olla rauhassa. On harmi, että tällainen vieraslaji ottaa pihojamme  näin haltuun. Polttopuummekin aikovat verhota kohta. Satunnainen akileija ja esikko on muistona alkuperäisestä pihakasvillisuudesta.

Ruohikolla maahumala on humaltunut vuorikiipeilyyn ja menee nyt turvepengerrystä määrätietoisesti ylöspäin. Taitaa olla säikähtänyt viime kesän ruohonleikkuustani ja yrittää päästä tuijien suojaan😉.

Ja taas sisälle😊

Näistä lattiavasoista olenkin kirjoittanut. Nyt talon rossipohjaan on valettu niitä tukevalle uudelle väliseinälle tukipilarit ja tämän myötä niitä voitiin sahata pois. Rossipohja tarkoittaa talon alustatilaa, jossa on matalaa, viileää ja pimeää tilaa. Siellä ryömitään maapohjassa ja käytetään otsalamppua. Kiitän työnjaosta, muuraustyöt siinä tilassa tuskin koskaan olisi valmistuneet minun toimestani😉.

Yksi vasa vielä jätettiin helpottamaan aulan seinien ja kattojen laittoa. 

Harvoin tämän ikäinen enää joutuu nostelemaan jalkojaan tai limboamaan näin kovasti kun nämä vasat vaativat. Melkein yksi vasa kannattaisi jättää kuntoilumielessä😀.

Tapetin menekin laskeminen porrasauloihin on haasteellista ja vielä haasteellisempaa tuntuu olevan tapettihankintojen tekeminen. Remonttimme aikana  kolmen Sandbergin tapetin valmistus on harmillisesti kokonaan lopetettu, olohuoneen Alva kerma, alakerran Edvin vihreä ja aulatilan Edvin keltainen. Aulatilan keltaisen  Edvinin lopetus harmittaa, etsintä on turhaa, kun tuotteet tulevat verkkokauppoihin suoraan valmistajilta. Tilalle on nyt valittu Lyckan Sunflower. Esitellään  tämä leikittelevän aurinkoinen keltainen tapetti.🌼🌞🌼 Toivotaan kovasti, että ehdimme  saada tätä seiniimme.

Blogia aloittaessani kirjoitin, että tavoitteena on saattaa tämä talovanhus taas uuteen huvilamaiseen loistoonsa. Vuosisadan tunnelmaan, pehmeillä väreillä ja kuoseilla. Kohta nähdään, onnistutaanko muutoksessa. Tässä vielä alakerran ja yläkerran tapettivalinnat. Vain vierashuoneen tapetti on valitsematta.  Makuuhuoneeseen on valittu Einar, Sandbergin Einar. Hillitty vihreä tapetti, ei korosta itseään liikaa, annetaan talon ainoan pitsikakluunin tehdä se😉.

Einar

Ja naapurihuoneen Lovisa

Lila tapettirulla on muisto edellisestä talostamme, jota yritän hyödyntää Einarin kaveriksi, vaikka lampunvarjostimiin, jos onnistuu.

Monenlaista tekemistä syntyy pitkin matkaa.  Puretun wc:n ja muuttuneen oviaukon  takia makuuhuoneeseen tuli lisää  pari neliötä lisää lattia-alaa. Lattiaa ilman lattialautoja😉. Päälle on nyt laitettu uusi mäntylattia. Kun taloon asettuu Alissa-kissa🐈, on hyvä peittää tällaiset aukot luovalta eläimeltä mahdollisimman vikkelään😉.

Lattiasta tuli kaunis, jopa liian kaunis. Lattia jää odottelemaan elämänjälkiään. Makuuhuoneen vanha lattia on vasta maalattu kertaalleen, kummatkin lattiat saavat kohta lisää maalia pintoihinsa ja sulautuvat paremmin kavereiksi.

Lehdissä on ollut juttua uuden tämän vuoden alusta voimaan tulleen rakentamislain tuomista heikennyksistä rakennussuojeluun. Huolestuttavia ja surullisia muutoksia vanhoille taloille. Mahdollisuus purkamiselle nimittäin laajenee. Uudessa laissa rakennuksen saa purkaa, ellei se ole lain nojalla suojeltu tai kaava estä sen purkamista. Yli 13 vuotta vanha kaava katsotaan vanhentuneeksi. Asemakaavan suojelumerkintä ei siis enää automaattisesti suojele kaikkia vanhoja suojeltuja taloja. Museoviraston valitusoikeuskin koskee jatkossa vain valtakunnallisesti /maakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja kohteita. Tämän talovanhuksen kohtalo on ollut hyvinkin veitsenterällä. Ostajakandidaatteja ei ollut paljon, koska talossa oli tehtävä vaativia korjauksia. Sijainti kiinnosti, mutta tuleva työmäärä ei. Tämän vanhuksen tarina olisi voinut loppua, jos tämä lakimuutos olisi tullut pari vuotta takaperin, koska alueemme asemakaava on vuodelta 1998. On erittäin valitettavaa, että näiden kansallisaarteidemme arvoa ei osata edelleenkään ymmärtää. Toivotaan, että blogini kautta välittyy se ainutlaatuisuus, jota näissä esi-isiemme rakentamissa ja asuttamissa wanhoissa taloissa todellakin on 🙏.

Suuri ilo linnuista!. Havahduimme  yllättäen olohuoneessa varpusten ääniin. Meillä on sittenkin varpusia! Varpuset toki tekivät pesänsä räystäsaukkoon, uusi pönttö ei vielä vanhemmille kelvannut 😉mutta poikaset tykkäävät piipahtataa välillä pöntössä. Taitavat pitää sitä leikkimökkinään😀todella kiva saada lisää elämää pihapiiriin💛!

Nautitaan kesästä, tartutaan lämpimiin ja rentouttaviin hetkiin, missä niitä milloinkin tulee vastaan😀

Seuraavaksi siirryn hurmaavien  tapettien seuraan, toinen meistä jatkaa aulastelua, kolmas huilaa ennen iltalenkkiä😀.

#sandberg#huvila"portaikko#uula#lattianmaalaus#talonmuodonmuutos#vanhatalo#hirsitalo#suojelukohde#sisustusprojekti