Nyt on lattiat imuroitu, niin hyvin kuin vain Kärcherillä pystyy. Imuroinnin jälkeen lattia pyyhittiin kevyesti laimealla soodavedellä ja pelkällä vedellä vielä ennen maalaamista. Käytetyistä maaleista emme tiedä, mutta värin perusteella ainakin Permoa on saatettu aiemmin käyttää. Maalaminen Uulan lattiamaalilla oli sujuvaa, levittyvyys ja peittävyys huippuluokkaa. Kahdesta kiiltoasteesta valitsimme puolihimmeän maalin. Pieniä rakoja tai koloja emme lähteneet kittaamaan, koska pinnan elävyyttä on mielenkiintoista katsoa ja vähän kokeakin paljailla jaloilla. Koska vanha lattia oli niin tumma, päädyimme kolmeen maalikerrokseen, vaikka kahta kerrosta toivoimme. Toivotaan, että pinnasta tulee kestävä eikä maalia irtoa vaikka labradorinnoutajan toimesta😉.
Kuten kunnon työmailla, mekin teemme pienen lämmittelylenkin ennen näitäkin touhuja, touhujen välissä ja lopussa, jotta selät ja paikat kestäisivät. Maalaaminenkin on melkoinen pinnistys varsinkin selälle ja polville ja ihan ranteillekin. Iso kiitos taas koirulille, joka pitää meistä huolta ja tauottaa työtä tasaisesti.
Väri on Uulan hamppu. Tähän valintaan päädyimme, koska toive oli saada lämmintä vaalean ruskehtavan, harmaan sävyä, ei valkoista. Eläinperheessä lattianvärillä on myös merkitystä mahdollisten puutiaisten huomaamisesta vaaleassa lattiassa.
Huolimatta siitä, että huonekaluja ei ole paljon vielä paikalla ja yksi huone toimii työkalujen työmaavarastona, pitää maalauksia varten tyhjennellä ja siirrellä koko ajan tavaraa. Tässä kuvassa on jo vintage -myymälän tuntumaa😀
Lattioiden maalamiseen yhdistettiin vielä "Wanhan matamin" maalaaminen eli alkuperäisen pönttöuunin maalaaminen. Tyylillisesti teimme varmasti väärin, kun vaihdoimme vanhan luukun lasiluukkuun. Mutta, kun niin halusimme yhdessä huoneessa ihalla elävää tulta turvallisesti.
Kommentit
Lähetä kommentti